Opettaja: Khenchen Thrangu Rinpoche
Mahayanan harjoittaja, bodhisattva, ei ajattele vain omaa parastaan, vaan yhtä lailla jokaisen etua. Bodhisattva pyrkii puolueettomaan rakkauteen ja myötätuntoon siksi, että yhteen ryhmään samastuessaan hän voisi helposti vahingoittaa niitä, jotka jäävät ryhmän ulkopuolelle.
Siksi mahayanan tiellä välitetään yhtä lailla jokaisesta olennosta, inhimillisistä ja muista, kuten eläimistä. Tavallisesti huolehdimme ystävistämme ja sukulaisistamme ja heitä auttaessamme saatamme joutua vastatuksin muiden kanssa. Voimme huolehtia omasta rodustamme ja joutua taisteluun muiden rotujen tai kulttuurien kanssa. Tai välitämme vain ihmisistä ja alistamme eläimiä parantaaksemme ihmisten elinoloja. Tämä on tavallinen puolueellinen ajattelutapa.
Mahayanan näkökulmasta katsottuna jokaisesta tuntevasta olennosta (jolla on mieli) tulee välittää yhtä paljon. Näin on, koska ymmärrämme, että aikojen alusta asti jokaisella olennolla on ollut sama perustoive löytää onni ja vapautua kärsimyksestä. Siinä mielessä kaikki olennot ovat samanlaisia ja siksi koetamme auttaa kaikkia tasapuolisesti.
Viisauden ja tyhjyyden ykseys on buddhuuden ydin, se, mitä kutsumme buddhaluonnoksi (sanskritiksi tathagatagarbha), koska siihen sisältyy buddhuuden siemen tai mahdollisuus. Se on jokaisessa olennossa, ja sen takia buddhuus on mahdollista saavuttaa. Vaikka se onkin kaikissa, se ei ole näkyvissä, sillä monenlaiset ajatukset, ristiriitaiset tunteet ja heikkoudet peittävät sitä.
Buddhaluonto on jokaisessa olennossa, mutta se ei aina ilmenny. Uttara tantra vertaa sitä lootuksen kukkaan, jonka keskellä on buddha. Kun lootus on vasta nupullaan, se on mitättömän näköinen kukka, mutta kun kukka avautuu, buddha, joka on ollut kukassa koko ajan, tulee näkyviin. Samalla tavalla buddhaluonto on jokaisen mielessä, mutta sen säteilevä läsnäolo pysyy piilossa.
Toinen Uttara tantran antama esimerkki on hunaja, jonka ympärillä pörrää mehiläisparvi. Hunaja on makeaa ja hyvää, mutta niin kauan kuin mehiläiset ovat sen ympärillä, makeutta ei pääse maistamaan. Se kuvaa sitä, miten ytimessämme on jotain pysyvää, johon emme ylety heikkouksiemme (mehiläisten) takia.
Kolmas esimerkki liittyy riisinjyviin, joita akanat peittävät. Puhdistettiinpa jyvät akanoista tai ei, jyvä pysyy samanlaisena. Jyvän kannalta on siis samantekevää, poistetaanko kuori. Jotta jyvän ravintoarvo saadaan käyttöön, kuoren poistaminen on kuitenkin tärkeää.
Esimerkki buddhapatsaasta lootuksen kukassa kuvaa sitä, miten buddhan olemus on olentojen sisällä, mutta halu, kiintymys ja osalliseksi tuleminen peittävät sitä. Heikkouksia (sanskritiksi klesa) on monenlaisia ja niistä ensimmäistä kuvaa lootus sen takia, että löytäessämme jotain houkuttelevaa, haluamme tulla siitä osalliseksi.
Lootuksen kukka on hyvin kaunis, sillä on miellyttävä muoto ja väri, siihen yhdistetään kauneuden ja houkuttelevuuden ominaisuudet. Jos asiaa ajattelee tarkemmin, lootuksella on muuten aika vähän käyttöä. Ja sen kauneuskin on katoavaa, tänään se on kukkeimmillaan, mutta seuraavina päivinä se kuihtuu ja mätänee, eikä kauneudesta jää mitään jäljelle. Se on halun olemus – yhdessä vaiheessa kohde houkuttelee, mutta pian huomaa, ettei se olekaan niin hyödyllinen tai kestävä kuin aluksi näytti.
Buddhaa lootuksessa ei voi nähdä, ennen kuin terälehdet avautuvat, vaikka buddha on koko ajan kukan sisällä. Sama koskee heikkouksistamme ensimmäistä, haluja – ennen kuin ne on poistettu, tuntevien olentojen sisimmässä olevaa buddhaluontoa ei näe, vaikka se on siellä koko ajan.
Hunajaan liittyvä esimerkki kuvaa toista heikkoutta: vihan tai suuttumuksen luomaa sulkua, jota mehiläiset edustavat. Hunajahan on makeaa ja maistuvaa. Se on kuin buddhaluonto, hyvin hyödyllistä kaikille. Hunajan ympärillä vain on parvi mehiläisiä, jotka ovat luonnoltaan jotain aivan päinvastaista, pistäviä ja hyökkäyshaluisia. Niin kauan kuin mehiläiset ovat siinä, tilanne on vaikea ja hankala. Viha ja suuttumus ovat myös epämiellyttäviä, pistäviä ja satuttavia. Hunaja on koko ajan käden ulottuvilla, mutta sitä ei voi ottaa mehiläisten takia. Jos vähitellen pääsee eroon mehiläisistä, saa hunajaa. Ja jos poistaa itsestään vihan ja suuttumuksen, pystyy kehittämään varsin hyödyllisen buddhaluonnon.
Kolmas esimerkki liittyi kuorimattomiin riisinjyviin. Sitä käytetään osoittamaan kolmatta pääheikkoutta: tietämättömyyttä tai tyhmyyttä. Akana on kova ja karkea, eikä se irtoa jyvästä helposti. Se kuvaa hyvin tietämättömyyttä, joka on kuin vahva, paksu ja tiheä kerros ja vaikeasti poistettavissa. Tietämättömyys on meidän ja buddhaluonnon välissä ja estää meiltä sisäänpääsyn.
Yleisesti ottaen olennoilla on paljon tietämättömyyttä. Eläimiin verrattuna ihmiset ovat tietenkin monella tavalla älykkäämpiä ja viisaampia. Ihmisten viisaus on kuitenkin varsin rajallista. Meidän kaltaisemme ihmiset eivät esimerkiksi näe seinien läpi, emme näe kaikkia maailman tapahtumia. Tieto päättyy siihen missä seinä alkaa. Vaikka ihmisillä voikin olla hämärä aavistus seinän takaisista tapahtumista, he eivät tiedä alkuunkaan, mitä tapahtuu toisten ihmisten sisällä, sillä inhimillinen havaintokyky ei ulotu niin kauas.
Vaikka luulemme tietävämme, mitä muut ajattelevat, teemme usein virheitä. Jos vaikkapa ystävämme poistuu huoneesta, saatamme miettiä: "Mitähän hän puhuu minusta?" Siitä syntyy pitkä ajatusketju ja vakuutumme, että hän puhuu meistä pahaa. Kun hän palaa, voi syntyä jopa riita vain sen tähden, että arvasimme henkilön aikeet väärin. Jos vastustajamme muuttaa taktiikkaa ja vaikuttaa avoimelta, voimme myös mennä lankaan ja ruveta luottamaan henkilöön, joka on edelleen vihollinen. Meidän on vaikea nähdä asioita sellaisina kuin ne todella ovat.
Opiskellessamme Buddhan opetuksia opimme halun ja vihan olemuksesta yms. Kestää kauan ymmärtää opetuksia syvällisesti. Vaikka tietäisimmekin halun huonoista puolista, tapojen ja tottumusten tähden kestää aikansa muuttaa käytös tietoa vastaavaksi. Totuuden syvempiä puolia on hyvin vaikea käsittää nopeasti, koska tietämättömyys on niin kaikenkattavaa. Siksi sitä verrataan jyvän akanaan: se on kova, karkea ja vaikea poistaa.
Näillä kolmella esimerkillä näytetään, miten buddhaluonto on sisällämme niin kuin arvokas ydin tai jalokivi ja sitä peittävät halu, viha ja tietämättömyys. Buddha opetti dharmaa näyttääkseen meille, miten saamme yhteyden kallisarvoiseen buddhaluontoomme.
Uttara tantrasta löytyy lisää esimerkkejä tästä. Olipa kerran kallisarvoinen kullasta tehty patsas, joka putosi maahan. Se likaantui ja peittyi maalla, eikä kukaan tiennyt sen olevan siinä. Sukupolvi toisensa jälkeen kasasi sen päälle roskia ja kerrokset vain kasvoivat. Kenelläkään ei ollut aavistusta, että maan alla oli arvokas patsas.
Eräänä päivänä selvänäköinen henkilö huomasi, että se on siellä ja kysyi muilta: "Tiedättekö, että maan alla on arvokas ja kaunis kultainen patsas? Teidän tarvitsee vain kaivaa se esiin ja puhdistaa, ja käsissänne on varsinainen aarre." Kuka tahansa järkevä ihminen kuuntelisi neuvoa, kaivaisi patsaan ylös ja ottaisi itselleen aarteen, joka on ollut piilossa niin kauan.
Esimerkki on elävä; arvokas buddhaluonto on ollut kaikissa olennoissa ikiajoista lähtien, mutta se on heikkouksien lian peitossa. Koska emme oivalla, että luontomme on kallisarvoinen, heikkoudet kasaantuvat. Buddha on niin kuin selvänäkijä, joka kertoo meille: "Tiedättekö, että teissä on buddhaluonto? Se pitää vain kaivaa esiin ja puhdistaa, ja sitten kaikki upeat ominaisuudet, joita sillä on, tulevat näkyviin."
He, jotka kuuntelevat Buddhan opetuksia, voivat löytää tämän vertaansa vailla olevan asian, joka on aina ollut meissä, mutta josta emme tienneet mitään, ennen kuin siitä kerrottiin meille. Jotta sen ydin paljastuisi, meidän on mietiskeltävä totuutta, ilmiöiden olemusta, sitä, miten asiat todella ovat. Niin tekemällä poistamme harhakäsitykset ja ydintä peittävät heikkoudet. Mietiskelemme siis kaiken olemusta; tyhjyyttä. Meditaation avulla huomaamme, että tähän tyhjyyteen liittyy viisaus ja selkeys. Kun totumme tyhjyyteen ja selkeyteen, jotka ovat dharmatan universaaleja ominaisuuksia, sen näkemistä estävät väärinkäsitykset poistuvat automaattisesti.
Kun kerran näemme totuuden kaikesta, emme voi olla enää harhan vallassa. Buddhaluonnon edessä olevien esteiden poistamiseksi meidän täytyy siis ensin oppia tyhjyyden ja selkeyden olemuksesta. Kun tiedämme, että buddhaluonto on olemassa, mietiskelemme sitä, jotta pääsemme yhä lähemmäksi sitä.
Buddhuus on tulos tai hedelmä. Tiibetiksi buddha on kaksitavuinen sana sang-dze. Tavut kuvaavat buddhuuden korkeimman päämäärän kahta pääominaisuutta.
Ensimmäinen niistä on puhtaus, joka merkitsee vapautta heikkouksista, tahroista, tietämättömyydestä ja kaikista esteistä. Tavu sang merkitsee herännyttä, tietämättömyyden unesta herännyttä. Toinen tavu, dze, merkitsee täysin kehittynyttä, kukkivaa, sillä epäpuhtauksista vapaana buddhan syvällinen viisaus on läsnä, selkeys ja tieto kukoistavat täysin esteettömästi. Buddhuus on täten korkeimman viisauden ja puhtauden kukoistusta.
Buddhan opetukset voidaan jakaa kolmelle päätasolle tai kolmeksi kulkuneuvoksi, jotka ovat hinayana, mahayana ja vajrayana. Ne voidaan jakaa myös sutra- ja tantratason opetuksiin.
Sanskritinkielinen sana sutra käännettiin tiibetiksi sanalla do, mikä merkitsee opetuksia tai selityksiä. Yleisesti sanottuna sutratason opetuksiin sisältyvät kaikki selitykset, erilaiset tavat esittää Buddhan elinaikanaan antamien opetusten laaja merkitys. Sutraperinne on tapa esittää Buddhan opetukset.
Toinen aspekti on tantra. Kun sanskritinkielinen tantra käännettiin tiibetiksi, käytettiin sanaa dzju, mikä merkitsee jatkumoa. Joskus sitä kutsutaan mantraksi, joka on tiibetiksi nga.
Sana tantra eli jatkumo osoittaa, että buddhaluonto tai buddhan ydinolemus on läsnä kaikissa tuntevissa olennoissa, että heillä on ollut se olemassaolonsa alusta lähtien ja että heillä on se aina siihen saakka, kunnes he saavuttavat buddhuuden. Kulkemalla polkua asteittain askel askelelta yksilö toteuttaa mahdollisuutensa täysin ja saavuttaa buddhuuden. Tämä jatkuva läsnäolo meissä on se, mitä tantrisissa opetuksissa työstetään. Tantran tietä kutsutaan myös nimellä vajrayana.
Lähde: Vajravidhya
© Bodhimieli.fi, suomennokset Ani Sherab
Kuva: freepik