bindu (tiib. tig lee) Elonvoiman pisaroita, jotka sijaitsevat kehossa ja joita visualisoidaan vajrayana-harjoituksissa.
bodhichitta (tiib. chang chup sems) Kirjaimellisesti valaistumismieli. On kahdenlaista bodhicittaa - absoluuttinen bodhicitta on kokonaan herännyt mieli, joka näkee ilmiöiden tyhjyyden, ja suhteellinen bodhicitta, joka on pyrkimys harjoittaa kuutta paramitaa sekä vapauttaa kaikki olennot samsaran kärsimyksistä.
dharma (tiib. chö) Sanalla on kaksi merkitystä: ensinnäkin dharmaa on mikä tahansa tosiseikka, kuten se, että taivas on sininen ja toiseksi, kuten siitä käytetään tässä tekstissä, Buddhan opetukset, ns. buddha-dharma.
dharmakaya (tiib. chö ku) Yksi buddhan kolmesta kehosta, valaistuminen sellaisenaan, viisaus ilman viitekohtaa. Ks. kolme kayaa.
dorje (skt. vajra) Käännetään yleensä sanoilla "timantin kaltainen". Tarkoittaa sekä kädessä pidettävää rituaaliesinettä että ominaisuutta, joka on niin puhdas ja kestävä, että se on kuin timantti.
kagyu Yksi buddhalaisuuden pääkoulukunnista Tiibetissä. Sen johtaja on hänen pyhyytensä Karmapa. Muut pääkoulukunnat ovat nyingma, sakya ja gelukpa-koulukunnat.
klesha (tiib. nyön mong). Tunnetason emotionaaliset esteet (älyllisiin esteisiin verrattuna), käännetään myös "ristiriitaiset tunteet", "myrkyt" tai "henkiset heikkoudet". Kolme pääkleshaa ovat intohimo (takertuva kiintymys), aggressio tai viha ja tietämättömyys tai harha. Kun puhutaan viidestä kleshasta näihin lisätään ylpeys ja kateus.
kolme kayaa (tiib. ku sum) Buddhan kolme kehoa ovat nirmanakaya, sambhogakaya ja dharmakaya. Dharmakayaa sanotaan myös "totuusruumiiksi", ja se on buddhan täydellistä viisautta ilman alkua ja muotoa. Se ilmentyy sambhogakayana ja nirmanakayana. Sambhogakaya "tyydyttynyt keho" on ulottuvuus, jossa Buddha ilmestyy vain bodhisattvoille. Tavallisille olennoille buddha ilmestyy maailmassa historiallisena buddhana, joka on nirmanakaya.
mahamudra Tarkoittaa kirjaimellisesti "suurta sinettiä" tai "suurta symbolia". Tätä mietiskelyyn liittyvää perinteen siirtoa korostetaan erityisesti kagyu-koulukunnassa.
mahasiddha (tiib. drup chen) Suuren oivalluksen saavuttanut dharmanharjoittaja.
nadi (tiib. tsa) Kehon hienovaraisia kanavia, joita pitkin energia (vayu) virtaa.
ristiriitaiset tunteet, henkiset heikkoudet (skrt. klesha, tiib. nyön mong). Älyllisten esteiden vastakohtana nämä tunnetason häiriöt vääristävät havaintojen selkeyttä ja niitä kutsutaan "myrkyiksi". Ne sisältävät kaikki tajuntaa vääristävät tai häiritsevät tunteet. Pääkleshat ovat halu, viha ja tietämättömyys.
shamatha eli tyyneysmietiskely (tiib. shi ne). Risti-istunnassa tehtävä mietiskelyn perusharjoitus, jonka aikana useimmiten seurataan hengitystä ja tarkkaillaan mielen sisältöä. Shamathan päämääränä on kesyttää mieli niin, että se pysyy siinä kohteessa, mihin tahdotaan keskittyä.
samsara (tiib. kor wa) Ehdollinen olemassaolo; tavanomainen elämään liittyvä kärsimys, joka syntyy himoista, vihasta ja tietämättömyydestä. Sen vastakohta on nirvana.
sambhogakaya (tiib. long chö dzok ku) Yksi buddhan kolmesta kehosta, "tyydyttynyt keho", joka ilmentyy vain bodhisattvoille. Ks. kolme kayaa.
skandha (skrt. skandha, tiib. phung po nga). Kirjaimellisesti "kasat". Se mitä kutsumme itseksi, koostuu viidestä aggregaatista. Kun tietty kohde havaitaan, siihen liittyy viisi tekijää. Ensin on muoto, johon tässä kuuluu myös ääni, haju, maku ja tuntoaistimus. Toiseksi seuraa tuntemus, joka voi olla miellyttävä, epämiellyttävä tai neutraali. Kolmas aggregaatti on erottelukyky. Erottelemme yksityiskohtia siitä mitä havaitsemme, kohde voi olla esim. punainen tai valkoinen. Neljäntenä ovat ajatukset eli mielen liikkeet. Toinen ja kolmas aggregaatti sisältyvät neljänteen. Viidentenä on tajunta, jossa on kuusi osaa: viisi aistitajuntaa sekä ajatustajunta.
tathagatagarbha (tiib. deshin shekpai nying po) Kirjaimellisesti tathagatojen olemus tai siemen, sen yleisin käännös on buddhaluonto. Se on valaistumisen siemen tai aines, joka on kaikissa tuntevissa olennoissa, ja jonka turvin jokainen voi saavuttaa valaistumisen.
viisausmietiskely (skt. vipashyana, tiib. lha tong) Mietiskely, joka auttaa ymmärtämään mielen luontoa. Toinen mietiskelyn päälaji on tyyneysmietiskely eli shamata.
vipashyana, vipassana eli viisausmietiskely (tiib. lha tong), joka kehittää ymmärrystä todellisuuden luonteesta (skt. dharmata). Toinen meditaation päälaji on shamatha.
© Bodhimieli.fi, suomennokset Ani Sherab
Kuva: freepik