Analyyttinen mietiskely - osa 5

Osa 1: Johdanto

Osa 2: Ilmiöt on koottu osista, se on ilmiöiden luonto

Osa 3: Pysymättömyys

Osa 4: Kärsimys ja egottomuus

Osa 5: Yhteenveto: olet tässä

Lama Jinpa Gyamtson opetuksia Brysselissä (tammikuu 1995), Berliinissä (kesäkuu 2000), Barcelonassa (huhtikuu 2001) ja Purelands retriittikeskuksessa Skotlannissa (lokakuu 2002).

Opettaja: Jinpa Gyamtso

Yhteenveto

Kaikki tässä esitellyt mietiskelymenetelmät voidaan jakaa kolmeentoista mietiskelynaiheeseen.

  • Viisi koskee asioiden osista koottua luonnetta:
  • kolme liittyy kehoon (osat ja ainekset, keskinäinen riippuvuus sekä elementit ja hiukkaset);
  • yksi liittyy mieleen, tässä mietiskelyn kohteena on neljä aggregaattia
  • yksi liittyy 18 elementtiin ja havaintojen subjektiivisuuteen.
  • Kolme koskee pysymättömyyttä: ulkoinen, sisäinen ja hetkellinen pysymättömyys.
  • Kolme koskee kärsimystä: ilmeinen kärsimys, muutoksen kärsimys ja kaikkeen sisältyvä kärsimys.
  • Kaksi koskee egottomuutta: egottomuus, joka johtuu osista kootusta luonnosta ja viiden aggregaatin pysymättömyydestä johtuva egottomuus.

Vaihtoehtoisesti voi myös analysoida ensin kehon osista koottua ja pysymätöntä luontoa ja toiseksi mentaalisten aggregaattien osista koottua ja pysymätöntä luontoa. Siihen voi vielä lisätä egottomuuden pohdiskelun suhteessa kuolemaan kolmantena erillisenä mietiskelynaiheena. Jos tekee niin, aiheita on yhteensä 14.

Voi olla erinomaista harjoitella näistä jokaista ensin erikseen asteittain ja järjestelmällisesti, vaikkapa viikko kutakin, niin että ohjelma kestää kolmisen kuukautta. Istuntojen välillä koeta pitää yllä ja kehittää ymmärrystä mietiskelysi aiheesta analysoidessasi kehoa ja mieltä. Sen jälkeen harjoitusta tulisi jatkaa ilman tiettyä järjestystä. Kaikin mahdollisin tavoin kaikkea analysoidaan koko ajan.

Mipham Rinpoche sanoo kommentaarissaan, että neljäs aihe [egottomuus] tulisi ymmärtää luonnostaan sitä kautta, että analysoi kolmea muuta kunnolla. Kun olet ymmärtänyt jotain, pidä yllä varmuutta itsenäisen kokonaisuuden poissaolosta, kunnes se häviää. Kun ajatukset alkavat taas liikkua, älä anna niiden vallata mieltä, vaan analysoi uudelleen paljoutta, pysymättömyyttä ja viiden aggregaatin luontoa, joka on kärsimystä. Varmistu niistä. Tutki toisinaan omia aggregaattejasi, toisinaan muiden ja joskus osista koottujen ilmiöiden kokonaisuutta yleensä. Syvenny siihen, mihin tunnet kiinnostusta.

Istuntojen jälkeen yritä jatkaa asioiden analysointia eri tavoin keskeytyksettä, käännä jatkuvasti analyyttisen meditaation pyörää. Keskity asian niihin puoliin, joita ymmärrät syvällisimmin, olipa se kuolema, kärsimys tai asioiden osista koottu luonto, äläkä anna muiden, hyödyttömien ajatusten vallata mieltäsi. Jokainen näistä aiheista voi auttaa sinua ymmärtämään kaikki muut. Ymmärrä, että kaikki on epätodellista ja että ilmiöiden takana on pelkästään mielesi absoluuttinen tila, todellinen totuus.

Pyri käyttämään näitä menetelmiä niin usein kuin mahdollista, erityisesti vaikeissa tilanteissa: kun tunnet vahvaa kiintymystä ja halua, voimakasta vastenmielisyyttä, kateutta tai ylpeyttä, tai kun asiat muuttuvat ”liian todellisiksi” tai musertaviksi. Riisu asiat näillä menetelmillä mielessäsi aseista, niin että pääset pakenemaan niiden otteesta tai pikemminkin siis omasta takertumisestasi niihin.

Teksti vertaa näiden metodien harjoitusta aavikkopaloon, jota ajatuksellisen tutkimustyön tuuli levittää. Ymmärryksen tuli leviää hyvin nopeasti ja polttaa pois kaiken sekaannuksen ja kielteisyyden, jäljelle jää vain avoimen tilan rauha.

Toisinaan, kun mielesi on väsynyt, älä ajattele mitään, rentoudu vain hämmästyneessä olotilassa. Kun erittelevät toiminnat palaavat, käytä ajatusenergia tutkiaksesi yhä uudelleen näitä asioita ilman, että hairahdut merkityksettömiin ajatuksiin. Kun sitoudut tähän, voimakas varmuus syntyy vaivatta. Harjoittelemalla tähän tapaan silloinkin, kun mieli ei ole varattu, istuntojen väliajalla, oivallat valtavan sanoman.

Loppusanat

Uskon ja toivon, että tämä opetus tuo suunnattoman hyödyn kenelle tahansa, joka harjoittaa sitä, itseni mukaan lukien. Jokaista neljästä aiheesta voi harjoittaa noin kolme viikkoa, niin että aikaa kuluu yhteensä 3 – 4 kuukautta, joskaan se ei merkitse, että olisi sitten suorittanut harjoituksen loppuun. Silloin siihen on tutustunut. Myöhemmin ymmärrystä tulisi vakaannuttaa ja kehittää kykyä lepuuttaa mieltä siinä ymmärryksessä. Itse asiassa se on elämänmittainen harjoitus.

© Bodhimieli.fi, suomennokset Ani Sherab

Kuva: freepik